Fredrik sai pikkusiskon, kun prinsessa Charlotta Kirkkopelto syntyi 11. kesäkuuta 2010 kello 23:22. Hänellä oli syntyessään painoa 5220 g ja pituutta 54 cm.

Kuvia hänestä löytyy toistaiseksi vain Facebookista – Charlotta Kirkkopelto-albumista.

Synnytys käynnistettiin siis 14 päivää yliaikaisena vaikka muuten käynnistykseen ei vielä ollut mitään syytä. Ilmoittauduimme TYKS:n synnytysosastolle aamulla kello 8, mutta ruuhkan vuoksi pääsimme synnytyssaliin kello 11 aikaan. Käynnistettävä synnytyshän ei siiso le kiireellinen. Synnytyspäivän aamuna vauvan koko arvioitiin ultraäänessä 4,2kg, kun automaattisen keisarinleikkauksen menon raja olisi ollut 4,5kg. Vauva oli siis syntyessään 5,2kg ja hän syntyi normaalissa alatiesynnytyksessä.

Itse synnytyksen pisteet olivat 2-6-8 (1 min, 5 min, 10-15 min). ensimmäiset pisteet tulivat kai sydämenlyönnistä ja väristä. Vauva oli siis syntyessään täysin velttona ja hänet vietiin heti toiseen huoneeseen ja jäimme vaimon kanssa synnytyssaliin kahdestaan ihmettelemään. Vaikka ensimmäiset pisteet olivat heikot niin vauva kuitenkin virkosi nopeasti ja pysyvästi. Noin vartin päästä vauva tuotiin täysissä voimissa takaisin ja jäimme jälleen kolmestaan ihmettelemään toisiamme. Itse olimme molemmat kokoajan päällisin puolin hyvin luottavaisia siitä, että kaikki on kunnossa.

Synnytys meni muuten hyvin, mutta vauvan hartiat oli vaakatasossa toivotun pystytason sijaan ja tässä kookkaan vauvan solisluuhun tuli murtuma ja siinä epäiltiin myös olkahermopunoksen vauriota – google “erbin pareesi”. Murtuma itseasiassa vähentää jälkimmäisen vaurion vakavuutta. Tämän vuoksi hänen kuvissa oikea käsi on tuettu eteen kahden ensimmäisen viikon ajan. Tänään 14 päivän ikäinen Charlotta oli fysioterapeutin vierailulla ja hänestä todettiin pelkän oman aktiivisen liikkumisen perusteella, että kaikki mahdolliset ongelmat ovat parantuneet täydellisesti eikä mitään siteitä tai erityishuomiota enää pitäisi tarvita.

Mitään erillistä nimenantotilaisuutta ei olla järjestämässä eikä valtionkirkko huoli lasta luokseen. Chalotta nimi on peräisin äidin isoäidiltä Charlotta Qvick:ltä. Hänen elämästään minulla tosin ei ole tiedossa mitään muuta kuin nimi, joka sekin voi olla väärin kirjoitettu. Kaunis nimi kuitenkin.

Paikanpäälle tultiin jo 12 aikoihin. Sää oli hyvin vaikea, kun oli niin kylmä ja tuulinen odottelualue. Odotellessa pysyi hyvin lämpimänä, mutta juoksuasustus oli taas aivan liian vilpoinen tuulen vuoksi. Juoksu asuksi karsiutui pitkät juoksuhousut ja -paita ja päälle vielä firman t-paita. Juoksusuunnitelma oli oikeastaan auki vielä varttia ennen lähtöä, mutta päätin lähteä seurailemaan 6min/km kaveriani – tietysti sillä varauksella, että jos vauhdista jäädään niin jäädään. Arvioin loppuajakseni jotain 2:10-2:30 väliltä.

Lähdin hyvin varovaisesti liikkeelle ja menin pääosin joukon mukana. Kaveri loittoni tungoksella aika nopeasti. Alussa tule tehtyä hyvin vähän ohituksia. Finlandia-talon takana Presidentti Martti Ahtisaari oli rouvineen kannustamassa. Aika maalauksellisen näköinen ilmestys. Hakaniemen sillalla GPS-Pod vilkutteli kilometrilukemat 85km paikkeille. Vähän aikaisemmin alkoi pitkähihainen paita olla liian kuuma ja käärin hihoja ylös. Rautatien vierusta juostessa noin 6 km kohdalla aloin tekemään enemmän ohituksia. Ruskeasuolla (8km) alkoi jengi oikeasti tulla selkä edellä vastaa ja sai miettiä olenko itse arvioinut nopeuteni väärin vai kaikki muut. 14-19 kilometriä meni edelleen ohitellen mutta maltillisesti. Samalla myös tuulen vuoksi alkoi olla viileämpää ja hihoja sai jälleen kääriä takaisin alas. Jossain 16km kohdalla kävin heittämässä vedet. Vaikka mielestäni käytin siinä paljon aikaa niin muut eivät juurikaan edenneet sinä aikana ja ohittelin samat tyypit taas parin sadan metrin jälkeen. 19 km kohdalla tajusin, että paukkuja on paljon jäljellä ja matkaa ei niin kirmasin niin paljon kuin irti lähti (ei kuitenkaan niitä liikennemerkkejä). Lopussa kun Stadion häämötti niin olihan sitä jo valmiiksi puhki ja loppusprinttiä suunnitellessa tuli pieni, mutta rankka ylämäki vastaan.

Stadionille saapuminen ei ollut mitenkään erikoinen, mutta viimeisessä kaarteessa sitten sai lisää vauhtia ja muutaman ohituksen lisää. Maalissa oli tyhjä ja epätodellinen fiilis – se on nyt jo ohi. Okei, väsyneenä kuin mikä, mutta hyvin tyytyväisenä että tuli niin helppo juoksu ja olin niin hyvässä kunnossa vielä maalissa. Ei minkäänlaista sippaamista eikä “motivaatio-ongelmia”. Hyvä fiilis. Maaliintulon jälkeen ei myöskään ollut pahemmin kävelyvaikeuksia ja oli vain satunnaisia jalkakramppeja.

Loppuaika oli brutto 2:05:50 ja netto 2:04:43 eli 10min parannus Espoon rantamaratoniin. Sijoitus oli kaikista 4388/8952 ja miesten yleisessä sarjassa 2191/3400.

Juoksu antaa hyvää kannustusta kolmen viikon päässä odottavaan Tukholman maratoniin, joka tulee olemaan minun ensimmäinen maraton.

Opposition tukijoiksi on nimetty Bangkokin keskiluokka ja eliitti, armeija ja ehkä jopa kuningas. Näistä kuitenkaan jotain agitaattoria enempää ei mielenosoituksissa nähdä. Mielenosoituksethan ovat jatkuneet jo kuukausikaupalla eikä millään keskiluokalla sellaiseen istumiseen ole varaa. Mielenosoittajat ovat jotain tuotuja ja palkattuja, joilla ei ole parempaakaan tekemistä kuin istua lentokentällä tai hallintokortteleissa. Kuvissa lähinnä näkyy tummaihoisia maaseudun ihmisiä. Bangkokilaiset (varsinkin keskiluokka) ovat pääsääntöisesti vaaleaihoisia. Edes kauppojen myyjät eivät ole tummia. Sitä kuka tämä koko lystin maksaa ei välttämättä tiedetä. Mahdollisesti kaikki mainitut taho itse mielenosoittajia lukuunottamatta.

Jotkin innokkaimmat kirjoittelijat leimaavat mielenosoittajat terroristeiksi. Kyllä, taloudelliset ja vaivannäölliset vaikutukset ovat terrori-iskun luokkaa, mutta terrorismi on määritelmänsä “väkivaltaa, jonka tarkoitus on viranomaisten uhkaamisen ja yleisöön kohdistuvan pelon avulla vaikuttaa päätöksentekoon”. Täten terrorismin piirteet ehkä näkyvät, mutta eivät toistaiseksi toteudu. Kyseessä on siis vain (maksettu) mielenosoitus.

Video maaliintulosta on näkyvissä muutaman viikon ajan…

GPS Pod:n patteri piiputti jo lähdössä ja ojensin sen veljelle.

Jossain 16km (1:44) kohdalla. Edessä pariskunta, jonka kannoilla juostiin lähes loppuun asti, mutta jossain vaiheessa ne vaan katosivat (karkuun).

Loppukiri

Poseeraukset. Piti oikeasti ottaa tukea, kun jalat meinasi niiata.

Viralliset tulokset eivät ole hääppöiset, mutta ei niitä kai paljoa tuijotetakaan. Tässä on kuitenkin oma taso ja siitä on hyvä jatkaa:

Aika: 2:16:11 (brutto)

Sijoitus:
Miehet alle 40v: 289 / 349
Kaikki miehet: 542 / 687

Kyseessä on bruttoaika = virallinen aika = aika lähtölaukauksesta maaliviivalle. Nettoaika = henkilökohtainen aika = aika lähtöviivan ylityksestä maaliviivalle, johon nyt kesti minuutin. Ei ole kuitenkaan syytä mennä eturiviin hidastamaan muiden juoksua. Oma ajanotto, jota en saanut ihan maaliviivalla kiinni oli 2:15:19. Yllättävän hyvä etukäteisarvio. Enempään en olisi pystynyt, mutta tulos olisi ollut paljon huonompi ilman tsempparia.

Juoksukuvaus:

Tankkaus oli ehkä onnistunut huonosti, kun pasta ei maittanut edellisenä iltana. Aamulla sain alas vain pienen lautasellisen kaurapuuroa. Korjasin illalla ja aamulla vajetta Dexal-urheilujuomalla, joka siis oli sama kuin Espoon rantamaratonilla tarjottava juoma. En ollut myöskään ottanut mitään suolaista ja päätin tukeutua juoksun tankkauspisteiden suolakurkkuihin.

Mukaan lähti tsemppariksi kokeneempi juoksija. Alkujuoksu meni nopeasti. Join 1-2 mukia Dexalia per tankkauspiste ja pari suolakurkun palaa maistui hyvin. Jossain 15 km kohdalla otin pari rusinaa poskeen ja ajattelin mutustaa niitä hitaasti. Pian kuitenkin sykkeet kohosivat ja totesin, että mutustellessa olin ehkä unohtanut hengittää kunnolla. Eli rusinat huiviin ja sykkeet takaisin kohdalleen. Päätin jättää rusinat syömättä, kuten en ollut koskenut banaaneihinkaan joita en välttämättä ole tottunut syömään. 1:45 ja siitä eteenpäin alkoi henkinen kantti pettämään ja juokseminen rasittamaan. Luulin olevani fyysisesti lopussa, mutta tsempparin avustuksella jaksoin kuitenkin pitää juoksua päällä. Tsemppari ehdotti 1-2 km loppukiriä, mutta minä olisin mielummin ottanut Kehä-1 sillalla vaikka pari kävelyaskelta. Juoksua kuitenkin jatkettiin loppuun asti ja 100-300 metriä ennen maalia päätin, että “otetaan tuo tytsy kiinni”. 20m päässä edessä oli joku pari ja aluksi luulin ettei niitä saada kiinni – varsinkaan jos ne kirittävät yhtään. Juoksu kuitenkin aukesi todella hyvin ja sain pari päänahkaa otettua loppukirillä. Muilla ei ollut paukkuja tai innostusta jäljellä.

Maali tuli lopulta näkyville ja maalilinja ylitettyä. Siinä olisi mielellään jäänyt hetkeksi paistattelemaan ja katsomaan ihmisiä, mutta samassa pukkasi hiki niin pahasti päälle ettei käytännössä nähnyt yhtään mitään. Myös juoksun lopettaminen aiheutti, että kaikki kivut iski jalkoihin ja veljen ottaessa valokuvia itseasiassa oli vaikeaa pysyä seisoviltaan ilman tukea. Jos olisin ottanut kävelyä muualla kuin juomapisteillä niin todennäköisesti juoksu olisi ottanut suuren takapakin.

Kivut hävisivät muutamassa tunnissa, mutta illalla oli päänsärkyä. Sekin poistui ibuprofeenilla.

Puolimaraton juoksupäiväkirjani löytyy Googlen taulukkona.

Seuraava tavoite lienee osallistuminen Tukholman Maratonille toukokuussa ja joku päivä olisi mukavaa osallistua myös Bangkokin ja Pattayan maratoneille. Muuten esim. Bangkokin maratonissa lähtö on aamulla kello 03:00!

Viikon päästä kuurin päätyttyä kuulo ei ollut parantunut entiselleen ja aloin taas kuulla rahinaa niin suuntasin jälleen Mehiläiseen. Siellä havaittiin jotain karstaa tärykalvon pinnalla jota ensin liuotettiin suolaliuoksella ja imuroitiin. Se ei kuitenkaan lähtenyt ja laitettiin jotain toista liuosta ja mies makuulle vartiksi. Sen jälkeen karsta saatiin imuroitua, mutta sen alta paljastui tärykalvossa oleva reikä.

Ilmeisesti korvatipat eivät sitä aiheuttaneet vaan joko puudutusaine syövytti tai TYKS:n korvalääkäri sörkki sen rikki. Teoriassa on mahdollista, että se meni rikki vasta nyt Mehiläisessäkin, mutta lääkäri sanoi karstan johtuneen tärykalvon puhkeamisesta. Samapa se, en silti kuule paskaakaan…

Tärykalvo paranee mahdollisesti itsestään tai sen paranemista voidaan auttaa reikään sijoitettavalla paperilapulla tai itsestä otetulla rasvakudoksella. Kontrolli on TYKS:ssä kuukauden päästä.

Siihen asti vasen korva soi, äänensuunnan määrittäminen yhdellä korvalla on vaikeaa ja vasempaan korvaan ei saa päästää vettä..

Nopeasti katsottuna yhden tiedoston hinta on 1.35EUR eli vielä vähän korkea – mielestäni hinta pitäisi saada vaikka sentin yhden euron alapuolelle. Valikoima voisi olla myös vähän laajempi. Toivottavasti molemmat korjautuvat ajan myötä.