Aamulla oli taas vähän väsynyt olo, kun heräiltiin kello 0850. Aamu oli jo pitkällä ja nopeaa siirtymistä aamupalalle ei kukaan halunnut tehdä. Pian huomasimme, että aamupala olikin jopa 1030 asti ja hyvä niin.

Hitaasti siinä sitten heräiltiin ja käytiin syömässä vähän ja mentiin ilmajunalla jälleen keskustaan Siam Paragoniin.

Rouva jatkoi Pratunamin markkinoille vaateostoksille ja me menille Fredin kanssa kauppakeskuksen pohjakerroksessa olevaan Underwater Worldiin. Otin meille koko paketin, joka sisälsi akvaariokierroksen, ajelun lasipohjaveneellä, 3D-teatterin ja tuliaiskassin. Tosin näistä akvaariokierroksen lisäkkeistä vain teatteri oli vaivan arvoinen. Fredi pääsi thain hinnalla, mutta itse jouduin maksamaan länsimaalaisen hinnan.

Akvaariot oli pääosin pimeän käytävän reunoilla, mutta oli myös suuria altaita ja yksi syvä suuri akvaario (ehkä noin koripallokentän kokoinen allas), jonka pohjalla kulki lasinen kaarikäytävä. Suuressa altaassa oli tietysti kaikenlaisia kaloja ja otuksia, mutta vakuuttavimpia olivat tietysti haita ja suuret rauskut. Tarkoista lajeista en osaa sanoa, koska en osaa kovin hyvin thaita, latinaa tai englantia näiden eläinten nimien kohdalta. Tai vaikka olisi ollut suomeksikin niin eipä se olisi paljoa auttanut. Joku hai ja joku rausku. Kala kuin kala. Paitsi jättiläislangustit – ne oli isoja ja rumia.

Lasipohjaveneajelu oli aika pettymys. Ei sieltä mitään oikein nähnyt ja varsinkin ko. altaan pohjassa kulki tuo lasinen käytävä, jossa jo aikaisemmin tuli vierailtua.

Elokuvateatterissa käytettiin laseja, joissa oli eri linsseissä erilainen polarisaatio ja valkokankaalla oleva sotku muuttui aidosti kolmiulotteiseksi. Itseasiassa teatterin nimi taisi olla 4D jne. ja se ylimääräinen D ilmeisesti johtui siitä, että elokuvaa vauhditti hetkellisesti eteen ja taakse kallistuvat tuolit sekä ilmapumput jotka puhalsivat kylmää ilmaa milloin kasvoille milloin niskaan. Elokuvan aihe oli avaruusrakettilento, jossa oli kolme astronauttikärpästä mukana. Kuitenkin nuo lisä-D-efektit pelottivat Frediä ja jouduimme jättämään näytöksen kesken. Ei se mitään. Olihan meillä molemmilla kova nälkäkin, joka saatiin tukahdutettua McDonaldsissa.

Sen jälkeen odoteltiin rouvaa ja katseltiin lapsille tarkoitettua merenneitoshowta ja lähdettiin vähän hotellille lepäilemään.

Ilta kuuden jälkeen lähdettiin syömään MBK:iin sushia johonkin tuttuun ravintolaan. Suomessa sushi on niin kallista ja/tai huonoa, että pakko syödä täällä. Takaisin tullessa ilmajunalla odoteltiin vaihtoasemassa meidän hotellille menevää junaa, mutta pari kertaa tuli kuulutus, että junassa on jotain teknisiä ongelmia.. Totesin, että koska ko. suuntaan menee vain yksi raide niin yksi rikkinäinen juna tarkoittaa, että mikään muukaan juna ei kulje. No, otettiin siitä vauhdikas ja vaarallinen tuktuk hotellille.

Nopea pakkaaminen, check-out ja taksi lentokentälle. Lentokentän tiellä ihan vähän ennen kenttää oli valokylttejä autojen “turvatarkastuksesta” jne. joka siis tarkoitti, että viiden hyvin kulkevan kaistan autojen piti kulkea yhden kaista levyisen käytävän läpi. Siinä oli ympärillä poliiseja ja sotilasryhmä. Kai ne haluavat estää uuden mahdollisen lentokentän valtauksen. Mahdollisesti sama hidaste oli myös mennessäni kiirellä Kuala Lumpurin suuntaan, mutta silloin oli kai enemmän auki olevia kaistoja..

Lentokentällä tietysti jännitettiin, että miten menee laukkujen painojen ja jatkolentojen kanssa. No kilot oli yhteensä kolmelta jotain 51kg ja vain pojan jatkolento puuttui heidän järjestelmästään. No, se saatiin nopeasti vartissa korjattua. Ei muuta kuin lentokoneeseen ja kohti Suomea. Laitoin maukkaan kana-aterian ja kahden Koffin jälkeen tulpat korviin ja valosuojan silmille.

Aamulla lähdettiin Pattayalta pick-upilla kohti Bangkokia. Matkalla ihmeteltiin puolivalmiita bussien runkoja ajelemassa jonossa tosin poliisisaattueessa. Myöhemmin Suomessa näin vastaavia runkoja autonkuljetusauton kyydissä niin niissä oli samanlainen kuljettajan jakkara vakiovarusteena.
Lisäksi kuviin tarttui jotain tv-autoja.

Bangkokissa jäin hotellille huilimaan perheen suunnatessa johonkin ostoksille.

Iltapäivällä käytiin syömässä Nana Plazalla, ihmeteltiin ruuhkaa ja kierreltiin Siam Paragonissa.

Huonoa säätä. Lennolla oli kovaa turbulenssia useaan otteeseen ja turvavyövalo paloi pitkään. Ensimmäisessä turbulenssissa pudottiin “vapaasti” muutaman kerran ja pisin pudotus oli noin viiden sekunnin ajan. Olin juuri ostamassa kolaa niin kaikki rahat, lompakot ja passit sylissä tuli vähän jännä fiilis. Että lentääköhän nämä kohta tästä johonkin. Myyntikärryn kanssa kiertävät lentoemotkin kävivät kyykkyyn tai vapaille tuoleille istumaan. “This is the worst plane ever” totesi pieni tyttö takapenkiltä. Onneksi sentään kukaan ei huutanut. Ehkä enemmänkin manailivat – itsekin…

Limsatölkki maksoi 50THB.

Lennon keskivaiheessa kapteeni kuulutti, että 10 minuutin päästä on taas turbulenssia, että käykäähän nyt vessassa.

Kuala Lumpurissa laskeuduttiin KLIA:lle eli uudelle hienolle lentokentälle, joka on muuten Sepangin vieressä. Terminaali oli kuitenkin AirAsian käyttämä LCC-terminaali (low cost carrier) joka on hieman kauempana Sepangista ja Kuala Lumpurista. Lipun oston yhteydessä ostetulla bussilipulla keskustaan – 50THB. Näytin kuljettajalle lentolippua kännykästä ja onneksi riitti. Olisin myös voinut käydä printtaamassa lipun jostain AirAsian toimistosta lentokentältä jos olisi tarvinnut. Bussimatkalla taas ajoittain kovaa sadetta ja matka kesti yli tunnin ilman pysähdyksiä. Aika tappomenoa. Nukkua ei oikein voinut suht pystyssä olevilla penkeillä.

Taksilla hotellille jostain.. 30MYR ilman mittaria. Hotelli oli ok, mutta safetybox oli rikki eikä sitä saatu korjattua. Lähdin kaupungille kävelemään ja otin jonkun taksin Jalan Pramlee (tai jotain) kadulle jossa on tunnettu Beach Club -disko ja muita vastaavia. Matkalla taksikuski näytti myös Sheraton Imperialin vieressä olevan baarialueen. 20MYR ilman mittaria tietty. Ihmiset eivät ymmärrä vaikka minä kuinka sönkkään näille thaita. :-T

Kävin raflassa syömässä hampurilaiset.. Tai ainakin yrittämässä, kun se oli kovin rasvaista eikä ollut juurikaan nälkä. Sitten kävin myös siellä Sheratonin vieressä, mutta se oli kovin hiljainen asiakasmääriltään – ei musiikin volyymiltaan. Yhden diskon katossa leijui lasihelmistä ja siimasta tehty hevonen. Hiaano. Ajattelin, että tuollainen on joskus pakko tehdä itsekin…

Laskeuduttiin Bangkokiin. Olisikin ollut kyllä kaikien aikojen aprillipila jos oltaisiin laskeuduttu esim. Helsinki-Vantaalle. Lentokentällä sekoiltiin kaikkien juoksevien asioiden kanssa. Vaimon ostama Thaimaan sim-kortti ei toiminut. Palautettiin kauppaan. Oli kuulemma expiroitunut. Vaimon veli oli kentällä meitä vastassa. He lähtivätkin siitä sitten kohti Buriramia.

Itse otin mittaritaksin Bangkokin Novotel Siam Squareen. Se ei ole tunnettu ketju Suomessa, mutta se on tällainen maailmanlaajuinen luxushotelliketju. Kallis, mutta keväällä on ollut alennusmyynnissä ja maksoin yöstä 38EUR. Hotellilla suihku ja sitten MBKn nurkille syömään sushia ja sashimia Kobune-nimiseen ravintolaan. Sen jälkeen kävin 7elevenissä tarvikeostoksilla (hammasharjat, shampoot, dödöt, partavaahdot ja muut halvat tuotteet mitä ei kannata Suomesta tänne rahdata) ja toisaalla parturissa kaikilla mukavuuksilla.

Illalla alkoi kova ykkosmyrsky, mutta se laantui tunnin sisään. Hotellihuoneen ikkunaan vihmoi sadetta, että ulkona näytti olevan vettä kuin pesukoneessa. Meinasin jo käydä nukkumaan, muta pakko oli lähteä liikkeelle. Kävin sateen jälkeen vähän Nanalla ja Soi Cowboyllä juomassa muutaman oluen. Olin muutenkin lennon ja aikaeron vuoksi vähän yliajalla (eli ns. yliyliväsynyt).

Sitä miettii kaikkea turhaa.. Tämä reissu on ensimmäinen reissu jolla en käytä maidossa kahvia. Thaimaan kahvi on kuitenkin lähinnä pikakahvia :( Voi olla myös että en tule myöskään syömään niin paljon pikaruokaa kuin aikaisemmin. Olen vähentänyt eikä se enää maistu muutenkaan. [Tosin juuri tätä kirjoittaessa olen juuri tilannut itselleni hampurilaisaterian - tosin oikeasti ravintolasta - ei pikaruokaravintolasta].