Huonoa säätä. Lennolla oli kovaa turbulenssia useaan otteeseen ja turvavyövalo paloi pitkään. Ensimmäisessä turbulenssissa pudottiin “vapaasti” muutaman kerran ja pisin pudotus oli noin viiden sekunnin ajan. Olin juuri ostamassa kolaa niin kaikki rahat, lompakot ja passit sylissä tuli vähän jännä fiilis. Että lentääköhän nämä kohta tästä johonkin. Myyntikärryn kanssa kiertävät lentoemotkin kävivät kyykkyyn tai vapaille tuoleille istumaan. “This is the worst plane ever” totesi pieni tyttö takapenkiltä. Onneksi sentään kukaan ei huutanut. Ehkä enemmänkin manailivat – itsekin…

Limsatölkki maksoi 50THB.

Lennon keskivaiheessa kapteeni kuulutti, että 10 minuutin päästä on taas turbulenssia, että käykäähän nyt vessassa.

Kuala Lumpurissa laskeuduttiin KLIA:lle eli uudelle hienolle lentokentälle, joka on muuten Sepangin vieressä. Terminaali oli kuitenkin AirAsian käyttämä LCC-terminaali (low cost carrier) joka on hieman kauempana Sepangista ja Kuala Lumpurista. Lipun oston yhteydessä ostetulla bussilipulla keskustaan – 50THB. Näytin kuljettajalle lentolippua kännykästä ja onneksi riitti. Olisin myös voinut käydä printtaamassa lipun jostain AirAsian toimistosta lentokentältä jos olisi tarvinnut. Bussimatkalla taas ajoittain kovaa sadetta ja matka kesti yli tunnin ilman pysähdyksiä. Aika tappomenoa. Nukkua ei oikein voinut suht pystyssä olevilla penkeillä.

Taksilla hotellille jostain.. 30MYR ilman mittaria. Hotelli oli ok, mutta safetybox oli rikki eikä sitä saatu korjattua. Lähdin kaupungille kävelemään ja otin jonkun taksin Jalan Pramlee (tai jotain) kadulle jossa on tunnettu Beach Club -disko ja muita vastaavia. Matkalla taksikuski näytti myös Sheraton Imperialin vieressä olevan baarialueen. 20MYR ilman mittaria tietty. Ihmiset eivät ymmärrä vaikka minä kuinka sönkkään näille thaita. :-T

Kävin raflassa syömässä hampurilaiset.. Tai ainakin yrittämässä, kun se oli kovin rasvaista eikä ollut juurikaan nälkä. Sitten kävin myös siellä Sheratonin vieressä, mutta se oli kovin hiljainen asiakasmääriltään – ei musiikin volyymiltaan. Yhden diskon katossa leijui lasihelmistä ja siimasta tehty hevonen. Hiaano. Ajattelin, että tuollainen on joskus pakko tehdä itsekin…

Laskeuduttiin Bangkokiin. Olisikin ollut kyllä kaikien aikojen aprillipila jos oltaisiin laskeuduttu esim. Helsinki-Vantaalle. Lentokentällä sekoiltiin kaikkien juoksevien asioiden kanssa. Vaimon ostama Thaimaan sim-kortti ei toiminut. Palautettiin kauppaan. Oli kuulemma expiroitunut. Vaimon veli oli kentällä meitä vastassa. He lähtivätkin siitä sitten kohti Buriramia.

Itse otin mittaritaksin Bangkokin Novotel Siam Squareen. Se ei ole tunnettu ketju Suomessa, mutta se on tällainen maailmanlaajuinen luxushotelliketju. Kallis, mutta keväällä on ollut alennusmyynnissä ja maksoin yöstä 38EUR. Hotellilla suihku ja sitten MBKn nurkille syömään sushia ja sashimia Kobune-nimiseen ravintolaan. Sen jälkeen kävin 7elevenissä tarvikeostoksilla (hammasharjat, shampoot, dödöt, partavaahdot ja muut halvat tuotteet mitä ei kannata Suomesta tänne rahdata) ja toisaalla parturissa kaikilla mukavuuksilla.

Illalla alkoi kova ykkosmyrsky, mutta se laantui tunnin sisään. Hotellihuoneen ikkunaan vihmoi sadetta, että ulkona näytti olevan vettä kuin pesukoneessa. Meinasin jo käydä nukkumaan, muta pakko oli lähteä liikkeelle. Kävin sateen jälkeen vähän Nanalla ja Soi Cowboyllä juomassa muutaman oluen. Olin muutenkin lennon ja aikaeron vuoksi vähän yliajalla (eli ns. yliyliväsynyt).

Sitä miettii kaikkea turhaa.. Tämä reissu on ensimmäinen reissu jolla en käytä maidossa kahvia. Thaimaan kahvi on kuitenkin lähinnä pikakahvia :( Voi olla myös että en tule myöskään syömään niin paljon pikaruokaa kuin aikaisemmin. Olen vähentänyt eikä se enää maistu muutenkaan. [Tosin juuri tätä kirjoittaessa olen juuri tilannut itselleni hampurilaisaterian - tosin oikeasti ravintolasta - ei pikaruokaravintolasta].