 Tämä matkapäiväkirja kertoo minun matkastani Thaimaahan 9.4.-7.6.2000. Olin tutustunut kesällä 15.6.1999 Tampereella Nightlife-yökerhossa thaimaalaiseen naiseen nimeltään Mali ja tuosta lähtien olemme käyneet yhteistä tietä. Tuolloin hän oli käymässä Suomessa siskonsa luona, joka asuu Suomessa. (Ihmiset kysyvät tuota aina ensimmäiseksi: Missä te olette tavanneet?) Lopulta kuitenkin Malin täytyi palata Thaimaahan. En koskaan kyseenalaistanut, ettemmekö jatkaisi yhteistä elämää vielä jonain päivänä. Tosin kaukorakkaus (8300 kilometriä) ei välttämättä mitään maailman mieluisimpia asioita olekaan.
Riuduin Tampereella kuukausia ulkomaanpuheluiden (noin 20 minuuttia per viikko), kirjeiden (1 per viikko), valokuvien (käsittämätön määrä lähinnä kädenmitan päästä otettuja valokuvia) ja tekstiviestien (parhaimmillaan 1000 tekstiviestiä kuukaudessa) varassa. 1.4.2000 minulle erääntyi vanhempieni minulle jo vauvana ottama säästövakuutus. Tämän hyvän onnen potkimana saatoin tehdä parin kuukauden reissun Thaimaahan Malini luo.
Kirjoitus
 Matkapäiväkirjan olemusta ei varmasti tarvitse selitellä. Minulla on ollut tapana kirjoittaa tälläistä kaikilla pidemmillä matkoilla ja tälläiset reissut maailman toiselle puolelle ovat varmasti niin ainutkertaisia, että on niistä mukava jättää muistoksi muutakin kuin nippu valokuvia. Päätin siis pitää matkapäiväkirjaa. Materiaalia kertyi noin 70 käsinkirjoitettua A4 arkkia ja noin 10 rullaa filmiä eli riittävästi. Monia varmasti kiinnostaa paljon minun matkani ja ehkä Thaimaa muutenkin, joten tässä tämä reissu on kaikessa kokonaisuudessaan. Paljoa enempää minulla itsellään ei varmaankaan ole kerrottavaa. Mikäli teille tulee jotain kysyttävää niin vastailen niihin mielelläni.
Kerron itsestäni ja ajatuksistani sekä olen yrittänyt kirjoittaa asioista, joita olisin ehkä itse halunnut tietää ennen Thaimaan matkaa. Sen sijaan en kerro niinkään paljon minun ja Malin välisestä suhteesta. Eihän tämä mikään rakkausromaani olekaan. Lisäksi Mali haluaa suojella yksityisyyttää huomattavasti enemmän kuin minä omaani. Se ei kuitenkaan haittaa tässä - tuskin edes huomaa.
Toivottavasti matkapäiväkirjasta on siten jollekin hyötyä. En kuitenkaan ole mikään matkaopas, kielinero enkä kulttuurin tukija/tuntija/tutkija vaan olen kirjoitellut ajatuksia tavallisen ihmisen näkökulmasta eli miten minä itse asiat olen kokenut, nähnyt, kuullut, tuntenut, päätellyt tai luullut (suomeksi sanottuna siis vain mielipiteitä). Lisäksi hyvin usein olen vain jorissut joutavia ajankulukseni. Ne kohdat eivät välttämättä ole mitään kovin mielenkiintoista luettavaa. Tai sitten on. Enpä minä sitä tiedä. Itseasiassa olen hyvin vähän yrittänyt miellyttää lukijaa. Ei tästä bestselleriä olisi tullut muutenkaan.
Mikäli teillä on kuitenkin jotain korjattavaa tai muuten vain haluatte valistaa minua (ja muita) niin tuntekaa itsenne vapaaksi kertomaan siitä. Samoin kirjoitusvirheistä valittaminen ei ole rikos vaan se palvelee muita lukijoita. Otan myös mielellään vastaan mielipiteitä kirjoituksistani ja jos joku haluaa kertoa omista kokemuksistaan Thaimaasta niin olkaa hyvä vaan.
|