edellinen - seuraava

17.04.2000
2. viikko
maanantai

Songkraanin saldo

Tarkennus - 143 on uskottavampi luku Songkraanin saldona - henki on täällä halpaa. Tamagotchikin kuoli. [Vuoden Sonkraan2001 tilastoihin merkittiin yli 600 kuollutta! - jos tämä suhteutettaisiin Suomen väkilukuun niin joka Juhannus kuolisi 60.]

Tänään sain peilin käteeni parranajoa varten. Nahka on lähdössä nenästä varsin kokonaisvaltaisesti. Jeepäjee. Tänään taas piti lähteä Buri Ramiin, mutta aurinko oli jo herätessä varsin korkealla ja bussi mennyt jo aikoja sitten ja matkaaminen mopolla tässä pätsissä ei juuri napannut. Mennään sitten huomenna.

Mitähän muuta. Telkkarista näkyy kymmenkunta kanavaa. Jalkapallo on varmaan kansallisurheilu, mikäli thaiboxing ei sitä ole.. [Olen edelleenkin jotenkin sellaisessa käsityksessä, että jalkapallo on suositumpi kuin thainyrkkeily.]

Satyk

Noh, lähdettiin sitten Buri Ramin provinssin toiseen kaupunkiin. Tämä oli vähän pienempi ja rähjäisempi kuin "pääkaupunki". Mennessä vietiin lavallinen riisiä. Tai siis varsin kukkurallinen lavallinen riisisäkkejä. Käytiin purkamassa lasti sellaisiin suuriin riisikasoihin, jotka ei nyt ihan taivasalla ollut mutta ulkosalla kuitenkin. Pikkulinnuilla on onnenpäivät. Tiedä sitten miten taudit leviää. Riisisäkissä oli 80kg riisiä kuorineen - näyttää niin kuin viljalta kuorineen. Siitä muistaakseni maksettiin 7-10 THB per kilo. Toisina aikoina siitä saa vähemmän - silloin kun riisi korjataan ja on ylitarjontaa. Nyt siitä maksettiin hieman paremmin. Eli riisiä kannatta säilyttää kotona, jos ei sitä rahaksi tarvitse välttämättä muuttaa.

Täysi lasti

Tähän olisi lisää kuvia - ovat pudonneet johonkin. Skannaan ja lisään joskus.

Takaisintulomatkalla ostettiin vähän tavaraa. Ensinnäkin lava ääriään myöten hiekkaa. Lisäksi ostettiin oven karmit, ovia, ikkunaluukkuja, kattopeltejä ja parruja. Lasti oli varsin täynnä ja yksi Burt Reynoldsin näköinen thaimies joutui seisomaan korkealla lastin päällä. Rakennusliikkeen pihalla näimme campingin kokoisen heinäsirkan. Kuva tosin epäonnistui, kun se lensi pois. Varmaankin oli yhtä paniikissa kuin mekin.

Possu tapettavaksi

Kerroin aikaisemmin ettei Diana ja Miu ole kiinnostuneita eläimistä. Täytyy todeta, että hyönteiset kyllä jaksavat edelleen kiinnostaa. Noh, silloin tosin kaikki skidit juoksi karkuun, kun ison emakon jalkoja sidottiin.. Tapettavaksihan sitä oltiin viemässä, joten huuto oli melkoista. Yritin seurata mitä sille possulle tehdään, mutta he vissiin vähän ujostelivat. En päässyt katsomaan lähemmin.

Siellä naapurissa se possu sitten kattoon kai tuijotteli kynttilät sieraimissa... Naapurissa jossain oli kanssa samat tervetuliaisjuhlat kuin meillä tullessamme.