edellinen - seuraava

26.05.2000
7. viikko
perjantai

Oleskelulupaa

No niin tänä aamuna mentiin sitten jälleen lähetystöön ja saatiin "oleskelulupahakemus"-paperit. Täytettiin ne huolella ja kykyjemme mukaan ja annoin ne takaisin lasimiehelle. "Ok that all and six months." sanoi lasimies. Kuin nyrkin isku vasten kasvoja. Kun vakituiset tuloni ovat varmasti epäselvät ja lähetystö oli ottanut alkuperäiset tulotodistukseni ja jo ensimmäisellä visiitilläni niin niitä en voinut liittää hakemukseen. Asiaa tiedusteltuani lasimies antoi Ulkomaalaisviraston yhteystiedot. Ok - sitten otan sinne yhteyttä. Poistuttiin häntä koipien välissä. Odotin suomenkielistä keskustelu tilaisuutta tai jotain... Ei mitään!!! Nyt meidän elämämme on vain kuivana tunteettomana paperinippuna Ulkomaalaisviraston byrokratiassa kuusi kuukautta! Sietämätöntä! Mikä rangaistus ulkomaalaiseen rakastumisesta! Kirjoitan tästä vielä valituskirjani... Viimeksi muuten siis Raamatusta luin Jobin kirjaa. Luulin, että se oli tylsää luettavaa. Siitä sitten luonnollisesti joudun psalmeihin. Vittu sata sivua tylsääkin tylsempää jorinaa. Ok - en hyppää yli - tai itseasiassa Jobia lukiessani hyppäsin suoraan Ilmestyskirjaan - joka tuntui enemmän huumehoureelta kuin enneunelta. Jostain syystä on vain niin pirun kuuluisa. Ok - hyppäsin sitten takasin Jobiin. Ja jos hyppäisin vielä takaisin omaan tämän hetkiseen elämääni niin täytyy sanoa, että vituttaa odottaa ja kun ei ole täysin varmaa saako Mali koskaan tulla takaisin Suomeen niin tuska on rajatonta.

Finnairia

Hypättiin sitten taksiin ja Finnairin Bangkokin toimistoon. Mali meno-paluu lippuu HEL-BKK-HEL alkoi siis 16.12. ja paluulennoksi oli joulukuun alussa arvioitu kesäkuun alkuun. Nyt olemme kesäkun alussa ja puoli vuotta vielä jäljellä. Mikä virhearvio! Ok - siis lipun ehdot oli - 1 vuoden voimassa - paluulento pitää määrätä ostettaessa - saa vaihtaa menolennon jälkeen vain yhden kerran. Malin lento oli siis menossa vanhaksi 4.6. ja meillä ei ole tarkkaa tietoa milloin Mali voi taas tulla takaisin. Lähetystö siis lupasi 6kk (prkl) ja mies Ulkomaalaisvirastossa sanoi 2-3kk ja samassa lafkassa toinen nainen 6-8kk... Ja kun Suomessa yritin vaihtaa lentoa myöhemmäksi niin olisi pitänyt päättää paluupäivä eikä sitä olisi saanut vaihtaa edes lisämaksusta. Neuvottiin ottamaan yhteyttä Bangkokin Finnairin toimistoon.

Finnairin Bangkokin toimistossa tyttö sanoi ensin ettei lippumme paluupäivää voi vaihtaa ja lippu menee vanhaksi 4.6. ja Mali menettäisi lennon ellei käytä sitä. Sanoi tytölle että näin ei ole vaan me voimme vaihtaa lentoa. Tyttö sanoi ette voi. Minä sanoin että voimmepas - ok tyttö (thaimaalainen - ymmärrettävää englantia puhuva) alkoi näpyttelemään tietokonettaan ja sanoi kymmenen minuutin jälkeen, että hän sai myytyä Malin lennon ja voimme kysyä uutta lentoa 16.12. asti. Hyvä. Muuta emme voi tehdä sen eteen ja juuri muuta emme toivoneetkaan - paitsi että oleskelulupa myönnetään ajoissa ja sitten paluulennoilla on tilaa. Muuten ei voi muuta kuin valittaa.

Kilroytä

ETC (Educational Travel Center) - Kilroyn edustaja Bangkokissa, jonka kanssa täällä olen asioinut lupasi Malille pelkän menolennon Suomeen hintaan 12600 THB eli noin 2000 FIM - eli menetys ei niin kauhean suuri ole, mutta Mali oli anyway maksanut menopaluu lipustaan suoraan Finnairilta 6500 FIM joten kyllä sen kokonaan mielellään käyttää. Kyllä sitä parille tonnille muutakin käyttöä löytyy.

Bussia

Noniin mentiin sitten samantien bussilla Buri Ramiin. Bussi lähti noin 1230 ja oli perillä 1930. Buri Ramin bussiasemalla oli tervetuliais kaaos vastassa. Nuo tuktuk-kuskit ja riksha kuskit kun juoksevat bussiasemalla vastaan ja parhaimmat tulee jo bussiin sisälle. Ok - rahaa ne siis tarpeeseensa hakevat, mutta kyllä siinä olonsa kiusalliseksi tuntee jokainen. Malia nuo vituttaa enemmän kuin minua. Ok - pohruttiin koko renssin läpi ja ei otettu ketään (vitttu kun nyt kahden olusen jälkeen väsyttää kirjoittaa) Mentiin kauppakortteliin ja ostettin hedelmiä huntilla. Myö ollaan oltu tosi huonoja ostamaan mitään tuliaisia perheelle ja tapana on vain ollut että kun tulemme himaan niin mukana on ollut kaksi kassillista hedelmiä (for Miu and Diana) kuten Malilla on ollut tapana sanoa... Ok - kaikkihan niistä saa ja toivottavasti ovat tyytyväisiä. Mulla alkaa olla rahat vähän vähissä. Pankissa nyt on hätävarat, mutta käytännössä olen puhki. Ok - ei tässä hätää ole, mutta kuintekin olen varsin kaukana kotoa.

Tuktukeja

Niin siinä sitten hedelmien oston jälkeen mentiin kadun varteen odottamaan ensimmäistä tuktukia. Siinä sitten odotettiin bussiaseman kulman takana ja odotettiin ja odotettiin... muutama riksha kulki ohi mutta 20-30 kilsaa on kai vähän liikaa. Sitten yhdelle riksha kuskille Mali sanoi että olemme menossa Prasatiin. Ok - siinä sitten odotettiin kun hän lähti hakemaan veljeään. Pian tuli tuktuk kaksi thaita kyydissään ja käski thait ulos kyydistään ja istutti meidät siihen sitten tuli riksha kuski ja sitten hänen veljensä tuktukilla ja muita. Riksha kuski kävi vaatimaan tippiä turhasta työstään.. Melua ja huutoa hitosti. voi helvetti mikä tappelu mokomasta. 320THB eli 40FIM... :-( Olen niin pahoillani kaikkien puolesta. Varsinkin niiden thaiden, jotka kuskimme kippasi ulos..